Moulins, here i come!: Poskisuukkoja!

Poskisuukot. Aika hassuja. Aina töihin mennessä ja uusien ihmisten nähdessä. En itse uskalla aamulla mennä antamaan poskelle pusuja heti heidät nähtyään. Silloin vain, jos he tulevat minun luokseni. Tänään kyllä tauolla näin "uusia" työntekijöitä keitä en ollut nähnyt päivän aikana, joten menin rohkeasti antamaan poskisuukot jokaiselle! :D Ei poskisuukoista tule vaivaantunut olo, mutta se on uusi ja outo asia. Joillekkin se voi olla hyvinkin hankalaa, kun heti tullaan "iholle" :D Ihan ok, mutta hassua.

Tänä aamuna väsytti töihin mennessä aivan tajuttomasti! En oo saanu nukuttua kahteen yöhön ollenkaan, oon vaan pyöriny ja heräillyt vähän väliä. Onneksi siinä heti herää,kun alkaa kuulemaan ranskalaisia huutoa pitkin katuja..no ei :D Töissä aika menee todella nopeasti aina siihen 13 asti. Sain jopa itsenäisesti tehdä aamupesuja sokealle asukkaalle! Ohjaajani vain neuvoi jos kysyin. Aika hankalaa muuten kommunikoida vanhusten kanssa, ketkä ei ollenkaan puhu englantia..Selvisin kuitenkin pesuista ja sain jopa ohjaajaltani kehuja: ' you are very good student and i'm very good teacher!'. Tuntui että eipä nämä osaa muuta sanoakkaan :D

Päiväjärjestystaulukko

Ahistavaa töissä on aina, kun jotkut työntekijät puhuvat minulle pelkästään ranskaa ja olettavat minun osaavan sitä. He katsovat pokkana silmiini ja puhuvat. Yritän sanoa, että en ymmärrä ollenkaan mitä he sanovat, mutta he jatkavat vaan puhumista..Enkä tiedä minkälaisen kuvan he ovat saaneet koulustani tai minun alastani, että olenko sairaanhoitaja vai vain apulainen. Yritin selittää että olen practical nurse jne..Jonka jälkeen he alkoivat yhtäkkiä kyselemään paljonko on työntekijöitä sairaalan osastoilla, siinä vaiheessa ummistin silmiäni, koska ei ollut harmainta aavistustakaan! Siinä yritin vain selittää, että en ole koskaan ollut töissä sairaalassa, mutta he vain halusivat tietää lisää :D Hävetti kyllä vähän kun osannut sanoa tai etsiä tietoa mistään.

Oli kyllä töissä naurussa pitelemissä siinä vaiheessa, kun kuulin kolahduksen ja huomasin vanhuksen naaman pöytää vasten kuorsaamassa :D Kukaan ei alunperin tehnyt mitään ja katselin, että eikö tuolle pitäisi tehdä jotain. Lopulta yksi hoitajista kävi herättelemässä vanhusta ja antoi tälle nallen ja lähti pois, eikä mennyt hetkeäkään kun vanhuksen naama oli taas pöydällä ja nenä rutussa :D.. Aika koomista..Ihmekkään jos vähän päässä vikaa..Eihän tilanne oikeasti kyllä kovin huvittava ollut, mutta vanhuksella ei näyttänyt olevan hätää ja hän kuulemma nukkuu aina pää pöydässä :D

Suihkutilanteessa ei kyllä ollut niinkään mukavaa..Oltiin ohjaajani kanssa pesemässä vanhusta ja hän sylki aika paljon. Aloitin tekemään alapesuja niin, että katsoin ettei sylkemistä juuri tulisi, no...Juurikin kun aloitin pesut niin tunsin pitkän vanan tippuvan käsivarteni päälle...jatkoin pesua pokkana, mutta kun pääsin vessaan niin aloitin melkein juuresharjalla myöten pesemään käsiäni :D Luultavasti ohjaajanikin huomasi tämän ja nauroi hiljalleen :D

Tänään kyselin miten ruoat tehdään ja sainkin tietää, että niitä ei tehdä itse vaan ne tulevat "isommasta keittiöstä", jotka tekevät muillekkin hoitokodeille ruokaa. Keittiössä on vain muutama kokki jotka jakavat ruoan lautaselle. Sain myöskin pitkän keskustelun/huonon englannin/oikean ymmärryksen kautta selville paljonko asukkaat joutuvat maksamaan vuokraa johon sisältyy sänky,ruoka,lääkkeet jne. Vuokra on n. 1500e/kk. En tiedä mistä asukkaat repäisevät rahat tähän, koska todellakin kielimuuri tulee nopeasti esiin.

Eilen illalla huolestuttiin Leenasta jonka piti tulla iltavuorosta sovittuun aikaan, mutta häntä näkyikin vasta tuntia myöhemmin. Vähän aikaa ennen kuin Leena tuli kämpille, kuulimme kauhean kolauksen jonka jälkeen kuului kiljaisu. Ajattelimme, että ei kai nyt Leenalle ole sattunut mitään ja mietittiin että mitä meidän pitäisi oikein tehdä jos Leenasta ei ala kuulumaan. Onneksi kuitenkin Leena saapui ja aloimme vitsailemaan hänen puhumisestaan koirallensa.. :D

Enää 2 viikkoa jäljellä ja tuntuu että aika menee todella nopeasti! :) Tuntuu, että paljon ei olla keretty tekemään, koska jokainen on ollut vielä vuorollansa kipeänä ja yhteyshenkilö ei ole saanut meille ketään kenen kanssa käydä jossakin. Mutta onneksi! Lähdemme Pariisissa käymään 16. - 18.05. ! Ai että kun odotan sitä :) Varmasti silloin on jo todella tyytyväinen kun pääsee kotiin :)